torstai 14. joulukuuta 2017

Priscillan MyDay

Hiljaiseloa on blogin kannalta ollut todella pitkään. Pelattua ei ole tullut, paitsi nyt viime aikoina. Siitä sainkin idean toteuttaa pitkään mielessä olleen postausidean, jonka kanssa samantapaisen teki Evelina McLake blogissa aikoinaan. En kuitenkaan halua matkia Evelinaa, enkä ihan alkuperäistä ideaa ole häneltä saanut, mutta halusin tehdä itsekint ämän. Halusin siis toteuttaa postauksen, joka kertoo päivästä rakkaan pelihahmoni Priscillan näkökulmasta. Yritin olla realistinen ja tuoda mukaan myös tarinallisuutta. Katsotaan millainen tästä tulee.


Aamulla oli aikainen herätys ja olihan sängystä nouseminen vaikeaa. Onneksi asunnostani ei ole pitkä matka rutiiniaamiaispaikkaani, eli baronessin tilalla sijaitsevaan Silver Fork ravintolaan. Kahvi on halpaa ja aamiaisvaihtoehdot hyviä. Harmikseni vain tästä on taas hieman pidempi matka Steven tallille, jossa hevoseni tällä hetkellä asuvat. Hieman kyllä ikävä niitä aikoja kun hevoset asuivat Baronessilla...

Piti kuitenkin syödä nopeaa, sillä päivästä tulisi pitkä ja minulla oli kiire ratsastamaan ensimmäinen hevonen.


Tallityttö ei ollut vielä saapunut, joten hain Whiten itse ulkoa. Valkoisten hevosten kirous on se kuinka ne rakastavat kieriä mudassa. White oli onneksi ollut loimi päällä ulkona ja sain sen nopeasti kuntoon.

 Hoidin alkuverryttelyn ratsastamalla Baronessin maastoesteradalle. Whiten kanssa olemme harrastaneet kenttää jo muutaman vuoden. Tänään oli vuorossa toki hyppytreenit. Alunperin meillä piti olla valmennus, mutta se valitettavasti peruuntui, joten päätin hypätä itsenäisesti, mikä ei toki ole kannattavaa välttämättä..
 Hyppääminen meni ihan hyvin, vaikka aluksi White kyttäsi esimerkiksi tätä estettä muutaman kerran. Onneksi tunnen hevoseni hyvin, enkä tippunut, mutta hieman meinasi epävarmuus iskeä.



Useat hypyistä sitten lähtikin vähän kaukaa ja White ylihyppäsi todella paljon. Se tarkoittaa vain lisää treeniä ja ehdottomasti tunnille olisi päästävä.

Muutaman onnistuneen hypyn jälkeen annoin hevosen hengähtää ja kävelin pitkät loppukäynnit kotitallille.

Seuraavana ratsunani toimikin Mette. Tallityttö hoiti Whiten pois, kun minä aloin laittamaan  tammaa kuntoon.

Meten kanssa luvassa oli kouluvalkku, jonne toinen valmentajani ehtikin onneksi tulemaan. Metenkin kanssa käytin matkan hyväksi ja menimme hyvät rennot alkukäynnit.

Maneesissa olikin meneillään toinen valmennus, tosin estepuolella ja pääsin hyvin valtaamaan koulupuolen itselleni.

Ja sitten alettiinkin kunnolla töihin! Tunnin aiheena oli rentous, mikä onkin Metelle yksi iso haaste, mutta mielestäni onnistuimme tässä  todella hyvin. Saatiin paljon rentoa, letkeää liikettä, josta on hyvä alkaa pikkuhiljaa siirtyä vaikeampiin tehtäviin.

 Kauhea kun tässäkin kuvassa näyttää niin pieneltä tuolla hevosen selässä :´)  Taivuttelut kuitenkin onnistuivat hyvin!


Kiitos mahtavalle hevoselle!


Sitten päivän viimeisenä ratsuna ihana Pene! Tallityttö oli laittanut tamman kuntoon ja otti Meten samalla hoidettavaksi.

Penen kanssa otettiin vain rennosti ja lähdettiin maastoilemaan. Maastoilen hevosillani usein ja sen takia suurin osa on erittäin varmoja maastossa. Noh muutamaa lukuunottamatta... Pene on kuitenkin todella kiva missä vain.

Parasta on tietenkin, kun voi päästää hevosen menemään kovaa! Pene päästeli ihan kunnolla ja nautin vauhdin huumasta.

Myös rauhalliset pätkät menivät hyvin. Pene on ihan paras ratsastaa maastossa, sillä se ei ala ennakoimaan. Juuli (vanhempi arabini) on ihan samanlainen ja epäilen että nämä kaksi ovat sukua toisilleen.

Lopuksi vielä lepotauko :)

Maastoilun jälkeen hoidin Penen itse ja kylmäsin huolella tamman jalat. Pidän tärkeänä jalkojen hoitamista, varsinkin asiakkaiden hevosten, sillä niissä on vielä suurempi vastuu kuin omissa.

Kylmäyksen jälkeen hoidin ja tarkastin vielä muut hevoset. Theron on viettänyt nyt muutaman päivän sairaslomaa, mutta sen haava on nyt parantunut ja se palailee pian taas töihin.

 Zenillä oli tulossa ratsastaja illemmalla kokeilemaan. Jos hyvin käy niin yksi liikuttaja lisää kyllä helpottaa työmäärää!

 Kustin kanssa hieman maastakäsin harjoituksia XD
Lopuksi tarkistin, että tavarat ovat paikoillaan ja kävin läpi asiakkaiden hevosten liikutuskalenterit. Myös toki omien hevosten liikutukset on tarkkaan mietitty, mutta suurinosa vietti tämän päivän ulkona.



Sitten vielä istahgin hetkeksi aloilleni ja otin rennosti. Vaihdoin jo aiemmin vaatteet, sillä illalla minua odotti vielä luento Jorvik Cityssa. Opiskelu ja työ oli välillä vaikea yhdistää mutta onneksi Jorvikissa hevostelu on arkipäivää ja Steve on kyllä paras tallimestari :) 

Tällainen oli Priscillan päivä. Hieman helpompi kuin yleensä, kun ratsastettavana oli vain kolme hevosta, mutta joskus toki voisi tehdä uudenkin tämmöisen jossa saattaa tapahtua enemmän kommelluksia, who knows. Nyt kuitenkin rinssi kiittää ja kuittaa.