Aamulla oli aikainen herätys ja olihan sängystä nouseminen vaikeaa. Onneksi asunnostani ei ole pitkä matka rutiiniaamiaispaikkaani, eli baronessin tilalla sijaitsevaan Silver Fork ravintolaan. Kahvi on halpaa ja aamiaisvaihtoehdot hyviä. Harmikseni vain tästä on taas hieman pidempi matka Steven tallille, jossa hevoseni tällä hetkellä asuvat. Hieman kyllä ikävä niitä aikoja kun hevoset asuivat Baronessilla...
Piti kuitenkin syödä nopeaa, sillä päivästä tulisi pitkä ja minulla oli kiire ratsastamaan ensimmäinen hevonen.
Tallityttö ei ollut vielä saapunut, joten hain Whiten itse ulkoa. Valkoisten hevosten kirous on se kuinka ne rakastavat kieriä mudassa. White oli onneksi ollut loimi päällä ulkona ja sain sen nopeasti kuntoon.
Useat hypyistä sitten lähtikin vähän kaukaa ja White ylihyppäsi todella paljon. Se tarkoittaa vain lisää treeniä ja ehdottomasti tunnille olisi päästävä.
Muutaman onnistuneen hypyn jälkeen annoin hevosen hengähtää ja kävelin pitkät loppukäynnit kotitallille.
Seuraavana ratsunani toimikin Mette. Tallityttö hoiti Whiten pois, kun minä aloin laittamaan tammaa kuntoon.
Meten kanssa luvassa oli kouluvalkku, jonne toinen valmentajani ehtikin onneksi tulemaan. Metenkin kanssa käytin matkan hyväksi ja menimme hyvät rennot alkukäynnit.
Maneesissa olikin meneillään toinen valmennus, tosin estepuolella ja pääsin hyvin valtaamaan koulupuolen itselleni.
Ja sitten alettiinkin kunnolla töihin! Tunnin aiheena oli rentous, mikä onkin Metelle yksi iso haaste, mutta mielestäni onnistuimme tässä todella hyvin. Saatiin paljon rentoa, letkeää liikettä, josta on hyvä alkaa pikkuhiljaa siirtyä vaikeampiin tehtäviin.
Kiitos mahtavalle hevoselle!
Sitten päivän viimeisenä ratsuna ihana Pene! Tallityttö oli laittanut tamman kuntoon ja otti Meten samalla hoidettavaksi.
Penen kanssa otettiin vain rennosti ja lähdettiin maastoilemaan. Maastoilen hevosillani usein ja sen takia suurin osa on erittäin varmoja maastossa. Noh muutamaa lukuunottamatta... Pene on kuitenkin todella kiva missä vain.
Parasta on tietenkin, kun voi päästää hevosen menemään kovaa! Pene päästeli ihan kunnolla ja nautin vauhdin huumasta.
Myös rauhalliset pätkät menivät hyvin. Pene on ihan paras ratsastaa maastossa, sillä se ei ala ennakoimaan. Juuli (vanhempi arabini) on ihan samanlainen ja epäilen että nämä kaksi ovat sukua toisilleen.
Lopuksi vielä lepotauko :)
Maastoilun jälkeen hoidin Penen itse ja kylmäsin huolella tamman jalat. Pidän tärkeänä jalkojen hoitamista, varsinkin asiakkaiden hevosten, sillä niissä on vielä suurempi vastuu kuin omissa.
Kylmäyksen jälkeen hoidin ja tarkastin vielä muut hevoset. Theron on viettänyt nyt muutaman päivän sairaslomaa, mutta sen haava on nyt parantunut ja se palailee pian taas töihin.
Lopuksi tarkistin, että tavarat ovat paikoillaan ja kävin läpi asiakkaiden hevosten liikutuskalenterit. Myös toki omien hevosten liikutukset on tarkkaan mietitty, mutta suurinosa vietti tämän päivän ulkona.
Sitten vielä istahgin hetkeksi aloilleni ja otin rennosti. Vaihdoin jo aiemmin vaatteet, sillä illalla minua odotti vielä luento Jorvik Cityssa. Opiskelu ja työ oli välillä vaikea yhdistää mutta onneksi Jorvikissa hevostelu on arkipäivää ja Steve on kyllä paras tallimestari :)
Tällainen oli Priscillan päivä. Hieman helpompi kuin yleensä, kun ratsastettavana oli vain kolme hevosta, mutta joskus toki voisi tehdä uudenkin tämmöisen jossa saattaa tapahtua enemmän kommelluksia, who knows. Nyt kuitenkin rinssi kiittää ja kuittaa.
